Tunnetko olevasi jumissa menneisyyden värittämässä nykyhetkessä? Onko mielesi täynnä kysymyksiä, joihin et ehkä koskaan saa vastausta? 

Se ei haittaa. Voit silti päästää irti.

Joitain vuosia sitten tähän aikaan edellinen parisuhteeni veteli viimeisiään.

Olimme menossa juhlistamaan syntymäpäivääni ystäväpariskunnan kanssa.

Normaalisti rauhallisen oloinen ex-mieheni oli yllättävän hermona.

Silloin en sitä tietenkään tiennyt, mutta hän oli juuri eronnut toisesta naisesta (jonka kanssa hän tietämättäni seurusteli meidän suhteemme lisäksi) ja alkanut tapailla uutta naista.

Autuaan tietämättömänä ajattelin, että miehelläni oli työstressiä.

Menetettyään malttinsa hän kuitenkin pyysi anteeksi ja pyyhin kyyneleet vasta meikatuilta kasvoiltani.

Ystäväni saapui silloisen miehensä kanssa ja juhlimme kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Jokin outo tunne jäi silti muhimaan sisimpääni.

Kun myöhemmin kesällä erosin miehestäni, en silloinkaan vielä tiennyt hänen eläneen kaksoiselämää useamman vuoden ajan.

Kun se tuli esille mitä uskomattomimmalla tavalla eromme jälkeen, en koskaan saanut mahdollisuutta kysyä ex-mieheltäni:

Miksi? Miksi teit sen?

Samana vuonna onnistuin kuitenkin manifestoimaan unelmieni kodin. Vaikka asuimme samalla paikkakunnalla, emme törmänneet vuosiin.

Niinpä pyörittelin kysymystä "miksi" kuukausia. Samalla kului vuosi, toinen.

En osannut päästää irti.

Ex-mieheni ei tarjonnut selitystä viestitse eikä suostunut tapaamaan minua enää. Vaikka kuinka kaipasin vastauksia, se kuuluisa "viimeinen keskustelu" vastauksineen jäi käymättä.

En koskaan saanut tietää miksi – enkä tiedä syytä tänäkään päivänä.

Ajattelin pitkään, että tarvitsen vastauksia ja anteeksipyynnön häneltä, ennen kuin voin siirtyä eteenpäin.

Ilman viimeistä keskustelua olisi mahdotonta jatkaa elämää.

Miten se ikinä voisi onnistua? Sehän olisi kuin jättäisi kirjan kesken ja avaisi uudet kannet ennen aikojaan...

Ryvettyäni liian pitkään pakkomielteisesti "totuudessa", jossa en voisi jatkaa eteenpäin ilman viimeistä keskustelua, ymmärsin yhden elämän tärkeimmistä opeista:

Minulla olisi valta valita. 

Minulla olisi valta jatkaa eteenpäin, jos halusin.

Minä olin se, joka päättäisin, jäisinkö iäksi kiinni menneisyyteen ja kysymykseen "miksi" vai jatkaisinko eteenpäin hyväksyen, etten ehkä koskaan saisi vastauksia.

Valitsin lopulta jälkimmäisen.

Jos olisin jäänyt odottamaan viimeistä keskusteluamme, odottaisin luultavasti sitä vieläkin.

Olisin yksin. Katkeroitunut. Ja eläisin kiinni menneessä. 

Sen sijaan päätin, etten haluaisi enää tulevaisuudessa kohdata samaa. Kolme epäonnistunutta parisuhdetta riitti (ja 15 hukkaan heitettyä vuotta).

Aloin syventyä manifestointiin perustavanlaatuisemmin ja imin itseeni kaiken alitajunnan uudelleenohjelmoinnista. 

Halusin uuden elämän.

Halusin kokea aidon rakkauden.

Halusin elää rahahuolista vapaata arkea.

Olin valmis hyvästelemään sen Mian, joka oli 15 vuoden ajan taistellut toimimattomissa parisuhteissa kokien narsismia, väkivaltaa ja pettämistä.

Samalla halusin sanoa hei hei sille Mialle, joka oli lapsena imenyt alitajuntaansa rahaan liittyviä vääriä uskomuksia, jotka saivat vuosi toisensa jälkeen taistelemaan talouden kanssa.

Ei kiitos enää.

Vaikka elämä tuntuu välillä olevan yhtä selviytymistaistelua, sitä ei ole tarkoitettu sellaiseksi.

Loppujen lopuksi muutokseen tarvitaan kuitenkin vain yksi päätös:

Päätös ottaa se ensimmäinen askel.

Sillä vain alkamalla tietoisesti keskittyä siihen, mihin tämänhetkinen päänsisäinen ohjelmistosi (=alitajunta) on sinua ohjaamassa, suunta voi muuttua.

Ja yksi pieni asia kerrallaan voit alkaa vaikuttaa siihen, että muovaat alitajuntaasi uuteen uskoon.

Minä tein juuri niin ja siksi olen nyt onnellisessa parisuhteessa ja tasapainoisessa taloudessa monia unelmiani toteuttaneena (ja lisää on tulossa!).

Siksi haluan muistuttaa sinuakin siitä, että

Voit milloin tahansa muuttaa suuntaa.

Voit sulkea edellisen kirjan kannet, vaikka et saisi kaikkiin kysymyksiisi vastausta.

Sillä sinulla on valta valita.